Vieraanvaraisuuden trendit Suomessa
Millaista on vieraanvaraisuus alana nyky-Suomessa?
Palveluliiketoiminta ja erityisesti matkailumarkkinat ovat viime vuosina kasvaneet huimasti koko maailmassa. Suomessakin ala on viime vuosina työllistänyt monta sataa tuhatta henkeä, erityisesti nuoria työntekijöitä. Sektorin kehitykseen ja kasvuun on liittynyt olennaisesti tekninen innovointi. Erilaiset kolmansien osapuolten tarjoamat alustat, kuten majoitustoiminnassa AirBnB ja suomalainen Tripsteri ovat madaltaneet monille kynnystä lähteä kokeilemaan siipiään vieraanvaraisuustoiminnan parissa. Esimerkiksi majoitustoiminnan pyörittäminen tai opastettujen kulttuurikierrosten tarjoaminen ei monellekaan ole välttämättä enää kokopäiväistä yrittäjyyttä, vaan mukava tapa hankkia lisätienestejä tai vaikkapa kokeilla erilaisia liiketoimintakonsepteja. Vieraanvaraisuuden trendit muuttuvat kuitenkin koko ajan erityisesti ravintola-alalla, joten menestyäkseen on hyvä osata sopeutua hyvin muutoksiin ja jopa nauttia niistä.
Suomessa on ollut vahvasti näkyvissä kasvava kiinnostus jakamistalouden lisäksi kestävän kehityksen mukaisiin palveluihin. Käytännössä tämä on tarkoittanut lähi- ja kotimaanmatkailun arvostuksen nousua – tai voisiko sanoa paluuta juurille matkailumieltymyksissä. Tämä trendi on korostunut viime aikoina entisestään, kun maailmanlaajuiset pandemiatoimet ovat rajoittaneet mahdollisuuksia ulkomaanmatkailuun rajusti. Kotimaisille yrittäjille tämä ei kuitenkaan tarkoittanut automaattisesti lisääntynyttä myyntiä. Esimerkiksi Lapin monet matkailupaikat ja palvelut on rakennettu ja hinnoiteltu ulkomaalaisia vieraita ajetellen. Pitkän välimatkan päästä tulevat reissaajat ovat usein kiinnostuneet toisenlaisista kokemuksista kuin kotimaiset matkailijat. He ovat myös valmiita panostamaan matkaan rahallisestikin eri lailla kuin vaikkapa enemmän luonnossa liikkuvat ja jokamiehenoikeuksia arvostavat suomalaiset.
Miten vieraanvaraisuus on alana sopeutunut viime aikojen haasteisiin?
Koronapandemia on ollut vieraanvaraisuussektorille ehdottomasti viime vuosikymmenien suurin haaste. Se on vaikuttanut käytännössä koko alaan ja tuonut varsinkin muita työllistäville matkailu- ja palvelualan yrittäjille monia kiperiä kysymyksiä pohdittavaksi. Erityisesti ulkomaanmatkailun tyrehdyttyä lähes kokonaan pitkäksi aikaa, moni joutui miettimään uusiksi liiketoimintaansa hallituksen elvytystoimista huolimatta. Valtion tuki ja varsinkin uudet julkiset investointiratkaisut vastauksena kriisiin ovat kuitenkin tarjonneet myös valonpilkkuja alalle. Esimerkiksi päätös palauttaa yöjunayhteys Kainuseen on alueelle ja sen vieraanvaraisuusyrittäjille todellinen ilouutinen. Paranevat yhteydet ovat kotimaanmatkailulle elintärkeitä ja tuovat varmasti tulevaisuudessa myös ulkomaisia turisteja aivan uusielle alueille Suomessa. Se taas kannustanee vieraanvaraisuusalaa kehittämään uudenlaista tarjontaa ja parantamaan olemassaolevia palveluita.
Kriisit ovat aina raskaita, mutta historiakin osoittaa, että tarve sopeutua uuteen tilanteeseen synnyttää yleensä paljon uusia innovaatioita. Näin on tapahtunut koronan tuomien vaikeuksien aikana myös vieraanvaraisuusalalla. Erityisesti tapahtumasektori ymmärsi nopeasti, että asiakkaiden pysyessä kotona heille voi kuitenkin luoda monenlaisia elämyksiä netin ja erityisesti suoratoistopalveluiden avulla. Myös kuljetus- ja majoituspuolella on nähty uusia kokeiluja. Esimerkiksi Finnair toi lentokoneruokia ruokakauppoihin ja keräsi idealla paljon huomiota. Kuuluisa Hotelli Kämp taas alkoi koronakeväällä myydä menestyksekkäästi uudenlaista palvelua, jonka se kehitti yhdessä kotisiivousfirma Koti Puhtaaksi Oy:n kanssa. Siinä vieras noudettiin kotoa luksuskyydillä nauttimaan hotellin palveluista samalla kun ammattilaiset siivosivat hänen kotinsa perusteellisesti.
Vieraanvaraisuus ja voimien yhdistäminen kulkevat käsi kädessä
Uudenlaisten palvelukonseptien kehittäminen erilaisten toimijoiden välillä on toinen alan kasvava trendi. Kyseessä ei kuitenkaan ole välttämättä mikään villitys, vaan pikemminkin olennainen osa vieraanvaraisuusalan perusluonnetta. Ala on valtavan laaja ja koostuu hyvin erilaisista osa-alueista niin majoituspaikoista ruoka- ja juomantarjoajiin kuin viihde-elämyksistä kuljetuspalveluihin. Tarpeet ovat siis välillä hyvin erilaisia. Kyky tehdä yhteistyötä yli rajojen on myös vieraanvaraisuusalan ehdoton etu, joka auttaa koko alaa kaikenlaisten suvannekohtien yli nyt ja jatkossa. Palvelujen yhdistäminen ei vain takaa useammalle elannon, vaan se on myös usein hauskaa ja opettavaista. Ennen kaikkea siinä toteutuu kaikkien vieraanvaraisuuden eri toimijoiden yhteinen toive: tarjota asiakkaille parhaita mahdollisia kokemuksia.
Miten hynttyyt sitten lyödään parhaiten yhteen toisten yrittäjien ja palveluntarjoajien kanssa? Tähän vaikuttaa tietenkin eritoten markkinoiden kysyntä. Tarpeet ja arvot voivat muuttua isojen mullistusten seurauksena nopeastikin. Siinä, missä vaikka ylellisyys on voinut joskus myydä hyvin, saattaa epävarmoissa oloissa vedota paremmin vaikkapa hyvä hintasuhde tai autenttisuus. Vieraanvaraisuussektorillakin on nähty miten asiakkaat ja erityisesti nuoremmat sukupolvet ovat alkaneet suosia elämyksiä materian sijaan entistä enemmän. Kunnianhimoiset ja asialle omistautuneet vieraanvaraisuusammattilaiset seuraavat siis ajan henkeä ja mielipiteitä. Todelliset innovaattorit voivat nähdä jopa asiakkaiden valitukset netissä mahdollisuutena innovoida lisää ja tarjota ihmisille jotakin, mitä he oikeasti haluavat ja tarvitsevat.
Vieraanvaraisuus kasvaa verkossa
Internet ja erityisesti sosiaalinen media on vieraanvaraisuussektorille varsinainen lahja. Niiden avulla onnistuu helposti niin markkinatutkimus, mainostaminen kuin myyntikin. 2020-luvulla mikä tahansa palvelu voi erityisesti sosiaalisen median avulla kasvattaa (mahdollista) asiakaskuntaansa hetkessä, jopa ilman suurta mainosbudjettia. Ymmärrystä eri medioista ja niiden käyttötavoista toki vaaditaan. Suurimman osan sosiaalisesta mediasta perustuessa visuaalisuuteen, ovat monet vieraanvaraisuustoimijat huomanneet, että ulkoilmeeseen ja yksityiskohtiin kannattaa panostaa. Suomessakin monet ravintolat, hotellit ja baarit suunnittelevat tätä nykyä sisustuksensa tai vaikkapa ruoka-annoksensa näyttämään mahdollisimman houkuttelevilta valokuvissa. Se kannattaa, jos asiakkaat ottavat ja jakavat kuvia eteenpäin. Puskaradio on siis usein kaikkein paras markkinointikanava vielä nykypäivänäkin.
Sosiaalinen media ja hyvät nettisivut eivät ole tärkeitä pelkästään vieraanvaraisuusalan markkinoinnin kannalta. Toinen tärkeä ulottuvuus on tavoitettavuus ja asiakaspalvelun laajentaminen, jonka aktiivinen somettaminen voi mahdollistaa. Lähestulkoon joka yrityksellä on ainakin yksi sosiaalisen median kanava, jota kautta voi tiedottaa niin tuotteista, palveluista kuin vaikkapa muutoksista aukioloajoissa. Niiden kautta voi myös vastaanottaa asiakkaiden kysymyksiä, kehitysehdotuksia ja toiveita. Varsinkin Twitter-tili on erinomainen työkalu isoille yhtiöille, joilla saattaa tapahtua paljon muutoksia. Tällaisia ovat vieraanvaraisuusektorilla vaikkapa lentoyhtiöt ja VR. Niille tehokas tiedotus somessa vähentää huomattavasti muiden asiakaspalvelukanavien ruuhkaisuutta. Someen ja somestrategiaan kannattaa siis panostaa tällä alalla monesta eri syystä.
Vieraanvaraisuus 2020-luvulla – mitä voimme odottaa?
Kuten viime ajat ovat opettaneet, tulevaa on hankala ennustaa ja kaikki voi mullistua hetkessä. On kuitenkin kehityskulkuja, joiden voi lähes vuorenvarmasti odottaa jatkuvan tulevina vuosina matkailu- ja palveluliiketoimintassa. Vihreät ja sosiaaliset arvot ovat entistä tärkeämpiä monelle kuluttajalle ja niihin sitoutumista jopa odotetaan yrityksiltä. Ekologisuuteen ja sosiaaliseen kestävyyteen kannattaa siis yritystenkin panostaa. Terveys ja kokonaisvaltainen hyvinvointi kiinnostaa ihmisiä myös entistä enemmän, ja monet asiantuntijat odottavat sen kasvavan tärkeydessä vieraanvaraisuussektorillakin. Viimeisimpänä mainittakoon kasvava digitaalisuus ja etätyöskentely, jotka ovat koronakriisin aikanakin ottaneet paljon harppauksia eteenpäin. Se tuo mukanaan mahdollisuuksia, mutta oletettavasti myös tuntuvia vaikutuksia esimerkiksi bisnesmatkailulle.
Ajat ja tavat muuttuvat, vieraanvaraisuus pysyy
Toi tulevaisuus mukanaan mitä hyvänsä, yksi asia on varmaa: vieraanvaraisuudelle ja vieraanvaraisuuspalveluille on aina tarvetta. Koska ihminen on sosiaalinen eläin, haluamme olla yhteydessä toisiimme ja kokea asioita yhdessä. Tämä ei muutu, vaikka teknologia kulkeekin eteenpäin, automatisaation kehityksen kiihtyessä ja robottien korvatessa monta ihmisen suorittamaa tehtävää ja toimintoa. ieraanvaraisuussektorillakin muutokset ovat luonnollisia ja niitä tarvitaan. Muutamaa ominaisuutta ei kuitenkaan kannata milloinkaan heittää tällä alalla ulos ikkunasta: inhimillisyyttä, yhteistyökykyä, asiakaspalvelulähtöisyyttä ja halua palvella. Niillä on rakennettu tämä monen miljardin euron maailmanlaajuinen sektori, joka Suomessakin tarjoaa elämyksiä kaikille, tuo monelle elannon, ja on kasvattanut Suomen arvostusta maailmalla valtavasti.